Gdynia historia

Piispa Wolimiran vuodelta 1253 olevassa dokumentissa on merkintä Rusocinista oleville herroille kuuluvasta Gdynian kylän olemassaolosta.
Vuonna 1362 rusocinilainen Piotr  antaa Gdynialle chelminskin kyläoikeudet.

Vuonna 1382 rusocinilainen Jan  luovutti kylän Kartusaanien munkkikunnalle Kartuzissa.

Vuonna 1822 Gdynia sai maantie yhteyden Gdanskiin ja Sopotiin ja vuonna 1870 myös rautatieyhteyden.

Vuonna 1904 perustettiin “Weichsel Kylpyläseura”, joka rakensi merenrantaan kylpylän.


Suunniteltiin myös “10.Lutego” katu, joka yhdisti rautatieaseman ja kylpyläinvestoinnit.

1910-1914 Gdynia alkaa kehittyä Sopotin tapaan merenranta kylpyläksi.

Vuonna 1910 Gdyniassa on noin 900 asukasta,joista suurin osa on Kaszubeja ja Saksalaisia.

Vuonna 1920 Versaillesin sopimuksen mukaan Gdynian otti haltuunsa Puolan armeija.

Puolan valtio halusi oman sataman, joka olisi sen valvonnassa seka poliittisesti että taloudellisesti. Sataman rakentamispäätos tehtiin keskellä Puolan  ja Neuvostovenäjän sotaa. Vuonna 1923 avattiin tilapäinen sotilassatama ja kalastaijen tukikohta.23.09.1922 eduskunta sääti lain sataman rakentamisesta. Sataman ympärille alkoi syntyä Gdynian kaupunki 10.02.1926 Gdynia sai kaupungin oikeudet.
1933 Gdynian satamasta tuli Itämeren suurin satama

1938 satamassa lastattiin  9174 tuhatta  tn. tavaraa (ensimmäiset suunnitelmat olivat 2500 tuhatta tn.). Kaupungissa asui 120000 asukasta. Kaksi kertaa enemmän kuin oli suunniteltu alussa.

Syyskuussa 1939  Puolan armeijan sankarillisen puolustuksen jälkeen  saksalaiset valtasivat sataman ja kaupungin ja nimesivät sen Gotenhafeniksi.

Liittoutuneet pommittivat satama-aluetta vuodesta 1943.
Sota  toimissa tuhoutui 90 prosenttia sataman rakennuksista ja laitteista.

Sataman suun tukki upotettu taistelulaiva Gneisenau. Itse kaupunki ei kärsinyt paljon  pommituksissa 1970 telakan työläisten mielenosoituksissa kuoli  42 henkeä.

1999 Gdynian satamassa olevasta laivastotukikohdasta tuli Naton Itämeren sukellusvene- tukikohta.